25.5. Keskiviikko.
Lensimme Hampuriin Riikan kautta. Molemmilla
etapeilla kone oli next.gen. potkurikone, joka tutisi ja piti meteliä, vaan toi
meidät perille ajoissa. Olimme siis jo heti aamukahdeksan jälkeen jonottamassa
matkalaukkua hihnalta ja pian automaatilla ostamassa Schleswig-Holstain -alueen
edullista junalippua. Vihjeen olin saanut edellisiltana Hampurin Annelta, lippu
kävisi myös Hampurin sisäiseen liikenteeseen. Saimme liput ja seuraavalla
S1-junalla matkustimme päärautatieasemalle. Sieltä kävin neuvonnasta saamassa
aikataulun, ja ennätimme käydä kalliilla kahvilla ennen junan lähtöä. Meillä oli
junanvaihto Lübekissä ja onnistuimme hetken sekoilun jälkeen menemään oikeaan
päähän junaa, siis siihen, joka menisi Fehmarnille. Konduktööri tuli sitten
jossain matkan varrella leimaamaan matkalippuja ja silloin selvisi, että meillä
ei ollut mitään SH-lippua, vaan yksi matkalippu Burgiin ja toinen Suur-Hampurin
rajalle, Ahrensburgiin. Eipä muuta kuin maksoin sitten lisää 25 Euroa, niin
pääsi Kapukin perille.
Taksilla ajoimme reilun kilometrin matkan Heidi’s
Gästehaus-majataloon ja pian lähdimme kävelemään keskustaan; lounaalle ja
hakemaan polkupyörääni huollosta. Olin viime syksynä juuri ennen kotiinlähtöä
vienyt fillarini liikkeeseen huollettavaksi, kun siinä eivät vaihteet oikein kunnolla
pysyneet päällä. Lupasin jättää pyörän liikkeeseen koko talveksi ja hakea sen vasta
keväällä. En kuitenkaan ollut saanut mitään kuittia jätöksestäni, joten nyt
olin hieman huolissani, saisinko ollenkaan pyörääni takaisin. Vaan kun olin
liikkeessä kertonut jättäneeni kulkupelini syksyllä huoltoon, niin omistaja vei
meidät heti oikean pyörän luo. Homma hoidossa, eikä maksanut kuin 32 €. Ja
hyvin tuntuu toimivan. Lounaalla kävimme Mövennestissä, jossa saa syödäkseen halvalla,
lounas 5,90 €. Kapu käväisi vielä veneellä
ja toi oman fillarinsa mukanaan, joten saatamme pyöräillä yhdessä.
26.6. Torstai
Suht hyvin nukutun yön jälkeen lähdimme jo melkein aamusta
pyötäillen kohti Burstaagenin venesatamaa ja siellä Kölln’n venehalleja. Meidän
SeijMerimme oli nätisti katon alla ja pääsimme heti laittamaan sitä muka
kuntoon. Mitä lie sotkimme sekaista sisusta hieman lisää ja sitten olikin jo
aika lähteä keskustaan etsimään lounaspaikkaa. Mövennestissä oli tarjolla vain nuudeliruokaa,
joten haimme toista edullista ruokapaikkaa. Ja löytyihän se: Kreikkalaisessa
ravintolassa pääkadun varrella oli lounaan hinta vain 5,80-8,10 €. Ja
jälkiruokana kaksi vaniljajäätelöpalloa sisältyi hintaan. Vaikka tilasimme annoksen
puoliksi, niin saimme kuitenkin molemmat ruokahalua kiihottamaan ryypyt jääkylmää
anisviinaa. Ja siitä annoksesta riitti todella molemmille syömistä ihan
kunnolla, vaikka jätimme riisin ja ranskalaiset tilauksesta pois…
Pyöräilimme täysin vatsoin takaisin veneelle, ja sitten
vuorossa oli kuumavesivaraajan laitto käyttökuntoon. Samalla Kapu asensi siihen
uuden lämpömittarin, eikä se ihan hewlppo homma ollutkaan. Koko operaatio
vaatii pistopunkan tyhjentämisen kaikesta tavarasta ja pohjalevyn irrottamisen.
Sitten Kapu könyää sinne ahtaaseen tilaan puoli-istuvaan asentoon ja yrittää äheltää
letkuja paikoilleen ja anturin reikää suuremmaksi, jotta uuden mittarin anturi
mahtuisi paikalleen. Monen yrityksen ja erehdyksen jälkeen löysimme pienen
pyöröviilan ja sillä vihdoin reikä suureni sen verran, että anturi meni
paikkaansa. Sitten taas kaikki kamat takaisin ja jossain vaiheessa jännitetään,
vuotaako joku liitos. Jos vuota,a niin urakka on aloitettava uudestaan.
Illalla kävimme nukkumaan jo heti yhdeksän maissa, sillä
edellisyön univajaus painoi vielä päälle.
27.5. Perjantai
Aamiaisen jälkeen pyöräilimme taas veneelle. Yllätykseksemme
tapasimme Kölniläiset tuttavamme, Ursulan ja Wolfganin, jotka olivat hekin
tulleet keskiviikkona venettä laittamaan. Kiva oli tavata, vaikkakin vain
pikaisesti, sillä molemmille meillä oli paljon hommia tehtävänä.
Meidän veneemme oli siirretty hallista toiseen, sillä
suuressa hallissa olisi illalla juhlat. Löysimme veneemme ja sidoimme taas
A-tikkaat kunnolla uimaportaisiin, jotta kapuaminen veneeseen olisi
turvallista. Päivällä lähdimme ostoksille, sillä meillä ei ole pohjan ”myrkkymaalia”.
Kävimme parissa rautakaupassa, vaan eipä niissä ollut tarvitsemaamme. Ostamme
maalin huomenna Kölln’n liikkeestä siellä satamassa.
Kauppareissulla kävimme taas syömässä Kreikkalaisessa, ja kyllä
oli käymisen arvoinen ateria.
Veneelle palattuamme Kapu asensi maston huippuun uuden
antennin jalan ja minä pesin maston. Olisi se varmaan pitänyt vahatakin, vaan
tehdään se ensi keväänä kotona…
Tuossa pestiin viime syksynä venettä, huomenna se tehdään hieman perusteellisemmin |
Nyt illemmalla odotellaan merikortin tuojaa. Meiltä on puuttunut
NV-karttasarjan kartta nro 3. Olin kysellyt sitä saksalaiselta Segeln-forum –palstalta
ja Rüdiger oli luvannut antaa vanhan karttansa meille. Toivottavasti hän löytää
perille ja saamme kartan, jolla Tanskassa purjehtiminen onnistuu turvallisesti…
Burgstaagen on myös kalasatama... |
Värikäs auringonlasku syksyllä 15 Burgstaagenissa... |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti