perjantai 27. toukokuuta 2016

Ensimmäinen päivitys

25.5. Keskiviikko.

 Lensimme Hampuriin Riikan kautta. Molemmilla etapeilla kone oli next.gen. potkurikone, joka tutisi ja piti meteliä, vaan toi meidät perille ajoissa. Olimme siis jo heti aamukahdeksan jälkeen jonottamassa matkalaukkua hihnalta ja pian automaatilla ostamassa Schleswig-Holstain -alueen edullista junalippua. Vihjeen olin saanut edellisiltana Hampurin Annelta, lippu kävisi myös Hampurin sisäiseen liikenteeseen. Saimme liput ja seuraavalla S1-junalla matkustimme päärautatieasemalle. Sieltä kävin neuvonnasta saamassa aikataulun, ja ennätimme käydä kalliilla kahvilla ennen junan lähtöä. Meillä oli junanvaihto Lübekissä ja onnistuimme hetken sekoilun jälkeen menemään oikeaan päähän junaa, siis siihen, joka menisi Fehmarnille. Konduktööri tuli sitten jossain matkan varrella leimaamaan matkalippuja ja silloin selvisi, että meillä ei ollut mitään SH-lippua, vaan yksi matkalippu Burgiin ja toinen Suur-Hampurin rajalle, Ahrensburgiin. Eipä muuta kuin maksoin sitten lisää 25 Euroa, niin pääsi Kapukin perille.

Taksilla ajoimme reilun kilometrin matkan Heidi’s Gästehaus-majataloon ja pian lähdimme kävelemään keskustaan; lounaalle ja hakemaan polkupyörääni huollosta. Olin viime syksynä juuri ennen kotiinlähtöä vienyt fillarini liikkeeseen huollettavaksi, kun siinä eivät vaihteet oikein kunnolla pysyneet päällä. Lupasin jättää pyörän liikkeeseen koko talveksi ja hakea sen vasta keväällä. En kuitenkaan ollut saanut mitään kuittia jätöksestäni, joten nyt olin hieman huolissani, saisinko ollenkaan pyörääni takaisin. Vaan kun olin liikkeessä kertonut jättäneeni kulkupelini syksyllä huoltoon, niin omistaja vei meidät heti oikean pyörän luo. Homma hoidossa, eikä maksanut kuin 32 €. Ja hyvin tuntuu toimivan. Lounaalla kävimme Mövennestissä, jossa saa syödäkseen halvalla, lounas 5,90 €.  Kapu käväisi vielä veneellä ja toi oman fillarinsa mukanaan, joten saatamme pyöräillä yhdessä.

26.6. Torstai

Suht hyvin nukutun yön jälkeen lähdimme jo melkein aamusta pyötäillen kohti Burstaagenin venesatamaa ja siellä Kölln’n venehalleja. Meidän SeijMerimme oli nätisti katon alla ja pääsimme heti laittamaan sitä muka kuntoon. Mitä lie sotkimme sekaista sisusta hieman lisää ja sitten olikin jo aika lähteä keskustaan etsimään lounaspaikkaa.  Mövennestissä oli tarjolla vain nuudeliruokaa, joten haimme toista edullista ruokapaikkaa. Ja löytyihän se: Kreikkalaisessa ravintolassa pääkadun varrella oli lounaan hinta vain 5,80-8,10 €. Ja jälkiruokana kaksi vaniljajäätelöpalloa sisältyi hintaan. Vaikka tilasimme annoksen puoliksi, niin saimme kuitenkin molemmat ruokahalua kiihottamaan ryypyt jääkylmää anisviinaa. Ja siitä annoksesta riitti todella molemmille syömistä ihan kunnolla, vaikka jätimme riisin ja ranskalaiset tilauksesta pois…
Pyöräilimme täysin vatsoin takaisin veneelle, ja sitten vuorossa oli kuumavesivaraajan laitto käyttökuntoon. Samalla Kapu asensi siihen uuden lämpömittarin, eikä se ihan hewlppo homma ollutkaan. Koko operaatio vaatii pistopunkan tyhjentämisen kaikesta tavarasta ja pohjalevyn irrottamisen. Sitten Kapu könyää sinne ahtaaseen tilaan puoli-istuvaan asentoon ja yrittää äheltää letkuja paikoilleen ja anturin reikää suuremmaksi, jotta uuden mittarin anturi mahtuisi paikalleen. Monen yrityksen ja erehdyksen jälkeen löysimme pienen pyöröviilan ja sillä vihdoin reikä suureni sen verran, että anturi meni paikkaansa. Sitten taas kaikki kamat takaisin ja jossain vaiheessa jännitetään, vuotaako joku liitos. Jos vuota,a niin urakka on aloitettava uudestaan.

Illalla kävimme nukkumaan jo heti yhdeksän maissa, sillä edellisyön univajaus painoi vielä päälle.

27.5. Perjantai

Aamiaisen jälkeen pyöräilimme taas veneelle. Yllätykseksemme tapasimme Kölniläiset tuttavamme, Ursulan ja Wolfganin, jotka olivat hekin tulleet keskiviikkona venettä laittamaan. Kiva oli tavata, vaikkakin vain pikaisesti, sillä molemmille meillä oli paljon hommia tehtävänä.
Meidän veneemme oli siirretty hallista toiseen, sillä suuressa hallissa olisi illalla juhlat. Löysimme veneemme ja sidoimme taas A-tikkaat kunnolla uimaportaisiin, jotta kapuaminen veneeseen olisi turvallista. Päivällä lähdimme ostoksille, sillä meillä ei ole pohjan ”myrkkymaalia”. Kävimme parissa rautakaupassa, vaan eipä niissä ollut tarvitsemaamme. Ostamme maalin huomenna Kölln’n liikkeestä siellä satamassa.
Kauppareissulla kävimme taas syömässä Kreikkalaisessa, ja kyllä oli käymisen arvoinen ateria.
Veneelle palattuamme Kapu asensi maston huippuun uuden antennin jalan ja minä pesin maston. Olisi se varmaan pitänyt vahatakin, vaan tehdään se ensi keväänä kotona…


Tuossa pestiin viime syksynä venettä,
 huomenna se tehdään hieman perusteellisemmin
Nyt illemmalla odotellaan merikortin tuojaa. Meiltä on puuttunut NV-karttasarjan kartta nro 3. Olin kysellyt sitä saksalaiselta Segeln-forum –palstalta ja Rüdiger oli luvannut antaa vanhan karttansa meille. Toivottavasti hän löytää perille ja saamme kartan, jolla Tanskassa purjehtiminen onnistuu turvallisesti…

Burgstaagen on myös kalasatama...



Värikäs auringonlasku syksyllä 15 Burgstaagenissa...

Ei kommentteja: