1.-6.7. Norjan pääkaupungissa

 1.6. Perjantai

Mossista pääsimme lähtemään perjantaiaamuna kohti Osloa. Ennen lähtöä rohkaisin mieleni ja ostin samassa laiturissa olleesta kalastajaveneestä kahdellakymmenellä Norjan kruunulla pussin pohjalle tuoreita katkarapuja. Niitä oli ehkä 200 gr, koska kilohinta näytti olleen 100 NOK. Ne olivat yllättävän hyviä naposteltavia matkaa tehdessä, vaikka niiden haju jäikin vielä pitkäksi aikaa veneeseen ja käsiimme…

Matkaa Osloon kertyi hieman vähemmän kuin edelliselle Strönstad- Moss –välille: aikaa vastaavasti myöskin puolisen tuntia vähemmän, vaikka sade vaikeutti kulkua, kun näkyvyys oli välillä olematon. Löysimme kuitenkin Oslon Aker-marinan ja saimme satamakapteenin opastuksella kelvollisen laituripaikan. Sade jatkui kaiken iltaa, joten satamakonttoria pidemmälle ei lähdetty.

2.7 lauantai

Aamulla Kapu korjaili kamerani muistikortteja ja kaupungille lähdettäessä otin pikkukameran mukaani. Ja niinhän meille taas kävi, että aurinkoista oli koko aamun, vaan kun saimme kengät jalkaan ja lähdimme veneestä, alkoi sataa. Onneksi sade oli ”vain” ripottelua, joten ei se paljoa haitannut., ainakaan alkuun. Vaan kun olimme kävelleet rautatieasemalla ja ostaneet infosta 3 päivän Oslo-passit, niin sade alkoi valtoimenaan. Veneelle päästyämme olimme kuin uitetut, varsinkin Kapu, jolla ei ollut sateenvarjoa. Siinä sitten lämppärin hehkuttaessa kuivateltiin vaatteita, vaan päivä kuitenkin vielä kirkastui. Olin kuvannut vastarannalla olevan linnoituksen päivällä sateessa ja nyt auringon jälleen paistaessa kuvasin sen uudestaan. Aika erilaiselta näyttää…

3.7. Sunnuntai

Päivä näytti aamusta suht kirkkaalta, joten suunnistimme etsimään laivalaituria, josta pääsisimme aloittamaan museokierroksen.  Ajoimme lautalla nro 30 Bygdøy-niemimaalle, ei kovin kauas keskustasta. Matka sisältyi Oslo Passiin, kuten myös museoiden sisäänpääsyt. Kiersimme tarkasti tutkien sekä Kon-Tiki- ja Meri- että Fram-museot. Valitettavasti minulla oli mukanani vain pikkukamera, eikä sen kuvanlaatu sisätiloissa ole kummoinen; salamaa en oikein montaa kertaa uskaltanut käyttää, kun se syö pattereita niin paljon. Näissä museoissa on uskomattoman paljon tietoa norjalaisesta merenkulusta, naparetkeilijöistä, pohjoisväylän löytäneestä M/S Fram-laivasta sekä Thor Heyerdahlin matkoista ja tutkimuksista. Suosittelen…

Fram-laivan keula. Laivan saattoi tutkia myös sisäpuolelta kokonaan...

Fram-museo

Kon-Tiki museon sisään- ja uloskäynti...

Thor Heyerdahl työhuoneessaan, tai ainakin kuvatuksensa...

Merimuseon ala-aulassa oli mm. vanhoja veneitä ja laivojen keulakuvia...

Merimuseossa on myös meriaiheisten maalausten näyttely...

Vaan eipä kännykkäkuvaan saa kuin aavistuksen alkuperäisestä herkkyydestä...

4.7 maanantai

Päivä oli aika kuuma. Hikoilimme ja etsiskelimme ratikkaa, jolla pääsisimme patsaspuistoon. Vigelandin puisto lienee Oslon suosituin ja tunnetuin nähtävyys. Minä olen siellä käynyt ensimmäisen kerran joskus 80-luvun puolessa välissä, kun olin Norjassa työmatkalla.  Vielä monipuolisemmalta se puisto nyt näytti ja muutaman kuvankin otin puhelimella ja pikkukameralla.

Vigelandin puiston kuvatuin patsas: Pieni vihainen poika

Puistosta lähtiessämme hyppäsimme T-banaan, joka kulki maan päällä ja vei meidät Holmenkollenille. Tai oikeastaan ajoimme Holmenkollenin ohi reitin päätepisteeseen; vielä korkeammalle. Frognenseteren asema lienee 430 m merenpinnan yläpuolella, joten siellä lähistöllä olevan ravintolan pihalta oli upeat näköalat alas kaupunkiin.

Kaupunkiin palattuamme kävelimme kuninkaan linnan puiston läpi ja veneelle mennessä kuvasin Nobel-rauhankeskuksen…

Upea näkymä alas Osloon  ja merelle 430 metrin korkeudesta

Oslon kuniinkaanlinna ei näytä ihan satulinnalta...

Kuvaajan virhe; ei tuo Nobel Fredssenter ihan noin käyrä ollut...

5.7 tiistaina

ajoimme linja-autolla tekniselle museolle. Näytillä oli mielenkiintoinen kokoelma vähän kaikkea, kelloista raitiovaunuihin ja vanhoista autoista lentokoneisiin sekä myös sairaanhoidon ja hygienina historiaa ja kehitystä.

Kelloja on kaiken kokoisia, nämä suurimpia...

Olikohan tämä Norjan vanhin auto?...

Veneelle palatessamme ennätimme vielä katsoa Nobel Fredssenterin näyttelyn läpi. Ja siellähän se oli Marankin kuva, muiden palkittujen joukossa. Ihmeen vähän muuten on naisia palkinnonsaajina…

Tämä Akerbrygge ja Aker-marina ovat keskeisellä paikalla, kaupungintalo on aivan vieressä, eikä sinne kuninkaanlinnallekaan ole pitkälti. Kaiken kaikkiaan Oslo on muutaman päivän vierailun arvoinen kaupunki, jonne meiltä jäi vielä nähtävää seuraavaksikin kerraksi…

Oslon kuuluisa kaupungintalo, 

Oslon Aker-marinan satamatoimisto...