12-14.6. Tuulta pitelemässä paikassa Själlans Odd

12.6. Sunnuntai

Kävimme aamulla ennen lähtöä siis Ebeltoftin Öeren urheilutalossa kaupassa. Siellä ei todellakaan nyt sunnuntaiaamuna ollut muuta tuoretta kuin leipä, ja niitä ihmiset näyttivät ostavankin. Me ostimme muutaman sämpylän lisäksi pitkästä aikaa jäätelöt, jotka nautimme istuksien aurinkoisella penkillä.

Sulutus pois lähtiessä sujui vanhalla rutiinilla ja ränniä poisajaessamme kuvasin miehen, joka näytti etsivän jotain hiekkapohjasta. Lieko jotain rapuja ollut pyydystämässä.

Tämänkin kuvan saat suureksi klikkaamalla sitä...

Reilun kolmen tunnin ajon jälkeen saavuimme Sjellannin luoteisemman nurkan pinnanalaiselle jatkeelle Sjællans Rev’lle. Se on liki 6 mailia pitkä kivinen niemenjatke, riutta, jonka kivet eivät olleet pintakiviä, vaan pelottavasti piilossa veden alla. Onneksi sitä riuttaa ei tarvinnut kiertää pohjoisen kautta, vaan sen keskellä oli seitsemän metriä syvä aukko/väylä, josta pääsi hyvin oikaisemaan. Minä katsoin merikortista, että punainen ja vihreä lateraalimerkki olivat ihan vierekkäin, tokko välistä mahtuisi kulkemaan, vaan todellisuudessa ne olivat melkein kahden kaapelimitan päässä toisistaan.

Tuon Snekkeløn jälkeen meillä oli vielä tunnin ajomatka, 5 mailia, ennen kuin rantauduimme Odden Havniin ennen viittä.

Iltakävelyllä katsastimme rannan kiviä ja kukkia. Unikoita kuvasin ja sileitä rantakiviä keräsin sylin täydeltä; jospa syksyllä aloittaisin taas kivenhionnan.

Maanantai-tiistai

Kova tuuli esti meitä jatkamasta matkaa, joten meille tuli muutama pakollinen lepopäivä. Kylässä oli iso ruokakauppa ja huoltoasema vajaan kilometrin päässä rannasta. Ihan kiva kävelymatka ostoksille, oli vain kiivettävä taas iso mäki ylös. Alas sitten kärryt dieselkanistereilla lastattuna tulivatkin kiireisen mukavasti. Ostettiin kahdella reissulla yhteensä 90 litraa dieseliä, joten sitä pitäisi riittää taas noin 40 tunnin ajoon. 

Mäestä on enää pieni pätkä laskeutumatta... 

Kahtena iltana kävimme syömässä paikallisessa kuppilassa. Ensimmäisellä kerralla ostimme molemmille omat annokset punakampelaa, joka oli tosi herkullista. Annoksemme olivat niin suuria, että saimme kalaa, perunoita ja herkullista valkoviinikastiketta mukaan seuraavaksikin päivälliseksi. Tiistai-iltana söimme leikettä ja taas otimme toisen annoksen mukaan. Kannattavaa ja maukasta!

Säätiedotuksia emme ole voineet kuunnella radiosta, sillä veneemme radio sanoi sopimuksen kerralla irti, eikä ole kukkunut koko kesänä. Netistä sen sijaan olemme löytäneet katselleet parinkin eri sivuston sää- ja tuuliennuisteita. Niitä vetaamalla päättelimme, että keskiviikkoaamuna on lähdettävä eteenpäin, kohti matkamme Tanskan osuuden viimeistä satamaa, Gillelejeä...

Yöllä ei tuullut...